Sääksjärven koulu

Rauhallinen, vakuuttava, kiinnostunut ja edelläkäyvä. Nämä sanat tulevat ensimmäisenä mieleen
miettiessäni miten kuvailla Sääksjärven koulun rehtoria, Seppo Siitosta. Koska organisaatio on väkisinkin
johtajansa näköinen, näiden termien voisi ajatella pätevän myös koko kouluun. Käytän seuraavan tilan
purkaakseni edellä mainitsemani adjektiivit kertomalla miten koin perjantaisen vierailuni koululla.

Sääksjärven koulu

Rauhallinen. Saapuessani rehtorin toimiston ja opettajainhuoneen väliseen käytävään, työnteon ilmapiiri
oli eloisa, mutta samalla myös rauhallinen. Eräs opettaja tuli hymyillen minua vastaan ja kysyi ketä etsin.
Kun kerroin tulleeni tapaamaan koulun rehtoria, minut ohjattiin tämän huoneen ovelle, josta hän itse
virkkoi hymy huulillaan ja rauhallisella äänellä, että aloitetaan haastattelu ihan justiinsa, mutta että
hänellä on yksi lyhyt palaveri ennen sitä. ”Ota rennosti!”, kehotus vielä jatkui. Niinpä minä sitten otin
rennosti. Istuin käytävän sohvalle ja siitä paikaltani käytin hyväksi mainiota tilaisuutta seurata muun
muassa liikunnan-, äidinkielen- ja maantiedonopettajien toimintaa ja keskeistä kommunikointia.
Tunnelma pysyi edelleen rauhallisena ja rentona vaikka jaloissa juoksi oppilaita sinne tänne omien
toimitettavien tehtäviensä parissa. Jokaiselle lapselle ja nuorelle löytyi aikaa juuri heidän asioidensa
selvittämiseen. Myöhemmin haastattelun lomassa Seppo Siitonen painottaakin koulun opettajien
erinomaista yhteishenkeä yhtenä tärkeimmistä toimivan työympäristön menestystekijöistä.
Vakuuttava.

 

Päästyäni alkuun haastattelussa rehtori Siitosen kanssa olin heti hyvin vakuuttunut hänen
kyvystään johtaa tätä koulua. Miksi? Siksi, että hän kertoo Sääksjärven koulun arvoista erittäin
päämäärätietoisesti ja selkeästi. Toimintakulttuuri koulussa ei perustu perinteisiin tai uskomuksiin vaan
toimiviksi havaittuihin tapoihin ja jatkuvaan haluun kehittää nuoren ihmisen opintaivalta. Mielestäni
merkittävää on asenne, jolla Siitonen suhtautuu lapsen ja nuoren elämään; realistisesti. ”Nuorena on se
aika kun ihminen kokeilee rajojaan ja opettelee yhteiskunnan sääntöjä. Ei olisi normaalia jos näin ei
olisi”, hän toteaa ja jatkaa kuvailemalla sitä, kuinka jokaisella pitää olla oikeus tehdä joskus virheitä ja
epäonnistua.

 

Tärkeä kysymys on kuinka aikuinen/opettaja rajojen kokeiluun suhtautuu. Sääksjärven
koulun periaatteiden mukaan rankaiseminen itsessään ei ole ratkaisu, vaan asioista pitää pystyä
aloittamaan keskustelu koulun, oppilaan ja tämän vanhempien kesken. Ongelmiin pääsääntöisesti aina
löytyy ratkaisu kodin ja koulun välisen avoimen ja luottamuksellisen kommunikoinnin kautta. Toisena
todistuksena rehtorin (ainakin minut) vakuuttavasta asenteesta toimii tämän suhtautuminen kehitykseen ja
muutokseen. Esimerkiksi voisi mainita internetissä toimivan Wilma-ohjelman, jonka välityksellä opettaja
ja oppilaan vanhemmat viestittelevät keskenään kaikista normaaleista koulunkäyntiin liittyvistä asioista
kuten poissaoloista, oppilaan kehityksestä, lukujärjestyksestä ja vaikkapa koulun tulevista tapahtumista.

Siitosen mielestä tämän ohjelman avulla kommunikointi kodin suuntaan ja sieltä takaisin on harpannut
eteenpäin huimia askelia aikaisemmasta. Kysyn kuinka suuri merkitys rehtorin mielestä yksin Wilma-
ohjelmalla on siihen, että Suomen koululaitos menestyy niin hyvin kansainvälisissä kouluvertailussa.
Siitosen mukaan sillä on epäilemättä suuri merkitys.

 

Kiinnostunut. Seppo Siitosen työuran aikana Sääksjärven koulun arvot ovat kokeneet siirtymän kauniista
sanoista käytännön tasolle. Jos arvona on jokaisen oppilaan tasa-arvoisuus, homma ei voi mennä koulussa
niin, että kaikki oppilaat tungetaan väkisin samaan muottiin. Jos jollakin oppilaalla on esimerkiksi
lukihäiriö, on kohtuutonta odottaa häneltä samanlaista suoritusta lukutehtävissä kuin ”kympin oppilaalta”.
Vaatimalla molemmilta samaa suorituksen tasoa tällaisessa jo alkuasetelmaltaan epätasa-arvoisessa
tilanteessa voi opettaja epäilemättä edesauttaa luomaan lapselle tai nuorelle vääristynyttä kuvaa omasta
arvostaan. Ketä se hyödyttää? Oppilailla on jo synnynnäisestikin toisistaan poikkeavat kyvyt selviytyä
erilaisista tehtävistä sekä erilaiset kiinnostuksen kohteet ja siksi koulun energiaa tulisi suunnata siihen,
että tarjotaan jokaiselle nuorelle ihmiselle juuri tälle räätälöidyt parhaat mahdolliset eväät selviytyä
elämästä kokonaisvaltaisesti. ”Kuuntelu on se taito, jolla mennään pitkälle”, Siitonen toteaa.

 Edelläkäyvä. Mainitsen vahingossa sanan yläaste, jolloin rehtori Siitonen kertoo tämän termin siirtyneen
Sääksjärvellä jo aikoja sitten historiaan. Sääksjärven koulu panostaa lapsen kehittymiseen ja siirtymiseen
aina vain ylemmille vuosiluokille ilman mitään keksittyjä vanhan ylä- ja ala-asteen välisiä kynnyksiä tai
lisähaasteita. Kun lapsi tulee alimmille luokille ja tervehtii käytävällä huikkaamalla ”moi reksi”, niin
Siitonen toivoo, että sama oppilas jatkaa moikkailuaan samalla tavalla aina peruskoulun loppuun asti.
Tuttu rehtori luo oppilaissa turvallisuuden ja jatkuvuuden tunnetta. Oppilasta pyritään tukemaan samassa

kouluympäristössä paljolti samojen opettajien toimesta koko perusopetuksen ajan. Oppilashuoltoon ja
yksilön tarpeisiin satsaaminen on johtanut siihen, että Sääksjärvi nähdään edelläkävijä-kouluna jopa koko
Suomen tasolla. Tulevaisuudessa Seppo Siitonen uskoo, että digitalisoituminen ja esimerkiksi
kirjamateriaalien siirtyminen henkilökohtaisiin tabletteihin on väistämätöntä kehitystä. Opettajan
merkitys luokassa ei kuitenkaan poistu. Se pysyy vähintään samana ellei jopa entisestään korostu
tulevaisuudessa.


Haastattelun mahdollistama aamuinen sukellukseni Sääksjärveläiseen koulumaailmaan sai minut vielä
kotonakin pohdiskelemaan ääneen tämän päivän kasvatuksen ja opetuksen haasteita ja mahdollisuuksia.
Vaimoni opiskelee alaa, joten sain helposti mukaani innokkaan keskustelukumppanin, jolle jakaa tuoreita
ajatuksiani. Jos tämän jutun aiheet alkoivat pohdituttaa syvemmin myös sinua, jaan tässä vielä lopuksi
Sääksjärven koulun rehtorin vinkin koulunkäyntiin liittyvästä lukemisesta. Tampereen yliopiston
dosentin, Matti Rimpelän, teokset ovat kuulemma perehtymisen arvoisia. Löysinkin jo kirjastosta tänä
vuonna julkaistun kirjan ”Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen”. Se käsittelee koulun toimivaa
vuorovaikutusta perheiden kanssa. Siitä on hyvä vaikka aloittaa.

ALTTI NÄSI DESIGN

+358 (0)400 969 719

  • Black Twitter Icon

©2018 by Altti Näsi Design.