top of page

Retkeilyn talvivarusteista

How is winter camping possible? Let's take a look at how it's done in the Höytämö forest.

Okei. Tämä sivustohan ei ole mikään retkeilyblogi, mutta koska lukijoiden inspiroiminen nauttimaan
ympäristöstään kuuluu suunnitelmiini, haluan saattaa kunnialla loppuun tämän viikonlopun
retkeilyteeman Höytämössä.


Olen tainnut jo mainitakin, että aiemmalla työurallani olen toiminut aluksi eräoppaana ja lopulta
vastaavana vetäjänä täyden palvelun Basecamp Oulanka retkeily-yrityksessä. Olin mukana kehittämässä
yrityksen nykymuotoisen konseptin peruspilareita ja -tuotteita pro-gradu -tutkimustani hyödyntäen
(aiheena elämysten tuottaminen). Käykää ihmeessä tutustumassa Basecampiin mikäli vierailette joskus
Rukalla tai päädytte vaeltamaan pitkin Kuusamon Karhunkierrosta.
Tämän päivän jutun teemana on esitellä hiomani talvivaelluksen viisi peruspilaria/-periaatetta. Pilareiden
pohjalla piilee seuraavanlainen ideologia:
"Kun ei liikaa väsytä, jaksaa tehdä enemmän asioita mukavuuden eteen."
Edellisessä lauseessa kiteytyy ”yön yli -retken” perusajatus: Jos retkeilijä saa tarpeeksi laadukasta unta
palloon, hän jaksaa pitkin päivää tehdä niitä asioita, joita vaaditaan lämpimänä ja kuivana pysymiseen.
Väsymyksen iskettyä alkaa helposti lepsuilu, minkä johdosta mukavuus ja usein myös henkinen ilmapiiri
laskevat kuin lehmänhäntä. Hyvin nukutun yön jälkeen on enemmän energiaa nähdä vaivaa pienten ja
joskus ärsyttävienkin puutteiden eteen. Eksyminen ei tunnu aivan niin raivostuttavalta kun nukkumatti on
ollut edellisenä yönä armollinen. Tämän perusideologian pohjalta kolme viidestä peruspilarista liittyykin
nimenomaan hyviin nukkumisolosuhteisiin.


Viisi talvivaelluksen peruspilaria à la Altti:

1. Majoitusrakenne -> 2. Makuualusta -> 3. Makuupussi -> 4. Ravinto ja juoma 5. -> Kuivana pysyminen

 

Tässä jutussa en siis käsittele esimerkiksi sitä, millä välineillä retkeilijä kulkee. Pienellä googlauksella saa
hyvin selville senhetkiset sää- ja maasto- olosuhteet, joiden perusteella oman reissuvälineistön ja matkan
reitin voi päättää. Mikäli vasta aloittelee uraa talvivaeltajana, kannattaa ensin pitää tavoitteet realistisen
kokoisina ja lisätä matkan pituutta ja vaativuutta sitä mukaa kun kokemusta kertyy. Esittelen artikkelin
lopussa vielä meidän käyttämämme sukset, sauvat, ahkiot ja lumikengät.

quinzee1.jpg

Lumiluolaa, eli quinzeetä rakentamassa

quinzee2.jpg

Valmiissa lumiluolassa on mukavasti tilaa

1. Majoitusrakenne


Perusvaihtoehtoja yöpaikaksi talvivaelluksella on neljä: 1.) autiotupa/laavu tai muu yleensä puinen
rakennelma 2.) teltta tai muu kankaasta tehty suojarakenne 3.) lumiluola tai muu lumesta tai jäästä
rakennettu suoja 4.) pelkkä suojapussi, eli nukkuminen tapahtuu käytännössä taivasalla.
Tämä ensimmäinen peruspilari liittyy pitkälti siihen, että talviretkeilijän pitää miettiä hieman etukäteen,
missä aikoo nukkua ne äärimmäisen tärkeät laadukkaat yöunet. Mikäli reitille sopii kaminalla
lämmitettävä autiotupa jokaiselle yölle, voi makuupussin pakkasensietokyvystä varmasti tinkiä. Mikäli
taas haluaa olla vapaa kaikista ennakkosuunnitelmista ja nukkua missä milloinkin, on vaatimustaso
varusteille huomattavasti korkeampi. Tämä vapausnäkökulma voi antaa myös turvallisuudentunnetta, sillä
tällöin varusteet ovat ainakin kunnossa jos syystä tai toisesta retken olosuhteet muuttuvat (esim.
lumimyrsky) niin, että alkuperäistä matkasuunnitelmaa on pakko muuttaa. Esittelen tässä unipaketin, joka
toimii pohjana jokaiselle, joka suunnittelee nukkuvansa talvella ulkona. Lisätietoja kolmesta tyylistä:

 

EHDOTUS: Talviteltta esim. Hilleberg tai Mountain Hardwear.
Meillä Miskan kanssa on kokemuksia muun muassa Hilleberg Nammatj:sta, Nallosta sekä Fjälräven
Akka:sta ja MSR Dragontail:sta. Hyvät teltat ovat kalliita, mutta kestävät ihmiselämän.

 

EHDOTUS: Opettele tekemään lumiluola eli quinzee. Quinzee:n tekemisessä menee aikaa useampi tunti. Kun on lapioinut lumet kasalle, kestää lumikasan kovettuminen muutaman tunnin, jonka jälkeen pääsee kaivamaan. Siilimäiset kepit lumikasassa ovat sitä varten, että niiden avulla kontrolloidaan katon paksuutta. Kun kepin toinen pää tulee näkyviin lumikasan sisältä, on lumikerros sopivan paksuinen (n. 30-40 cm). Kuvassa Miskan ja minun esimerkki Norjan vaellukselta.

 

Testattu mutta ei ehdotus: Makuupussille kova suojakuori.
Testasimme ensimmäistä kertaa Yhdysvaltain armeijan Gore-Tex päällyspusseja. LINKKI Halusimme
kokeilla ensinnäkin miltä tuntuu nukahtaa kirkkaan tähtitaivaan alla ja toisekseen sen, miten tällainen
”hard-shell” eli makuupussin kuorikangas toimii. Periaate on tuttu kerrospukeutumisesta.
Ajatuksia kokeilustamme: Teoriassa kerrosperiaate on ihan toimiva, mutta kuten Gore-Tex takeissa, pinta
ei tosiasiassa hengitä kunnolla (eli vähänkin kun alkaa liikkua enemmän, hikeä pukkaa ja kunnolla) eikä
se hengitä siis sen enempää myöskään makuupussien päällä. Tästä seurauksena yön aikana kosteutta
kertyi pussin sisällä ihon päälle tavanomaista enemmän. Niinpä ilma pussin sisällä tuntui kosteahkolta. Ei
siinä määrin, että olisi tullut kovin kylmä, mutta siinä määrin kyllä, että makuupussia piti oikein kunnolla
kuivatella aamulla kevätauringossa. Kokemuksena minä antaisin tälle kolme tähteä viidestä, eli yhden yön
juttuna tai erikoisena kokemuksena ihan kiva, mutta en voi suositella Gore-Tex suojapussia
vakiokalustoon.

misk_nukk.jpg

2. Makuualusta
Makuupussissa nukkuessa ilma toimii merkittävänä eristyksenä joka suuntaan paitsi alaspäin, sillä vartalo
lyttää alla olevan eristysmateriaalin. Tästä syystä muuten hyvät nukkumavarusteet eivät pidä lämpimänä
ilman kunnon patjaa. Perinteinen vanhanajan tapahan on ollut ottaa talvella mukaan kaksi tai kolme
solumuovipatjaa. Ne toimivat varmasti kohtuullisesti, mutta mikäli haluaa säästää tilaa ja toivoo vähän
lisää mukavuutta (muista: mitä paremmat unet, sitä paremmin energiaa), kannattaa harkita seuraavaa
ratkaisua:


EHDOTUS: Avaruuslakana (aluminoitu eristepatja) + Exped tai Therm-a-rest ilmatäyteinen patja
Miskalla on Exped ja minulla Therm-a-rest. Molemmat ovat ilmatäytteisiä ja niitä voi käydä
ihmettelemässä esimerkiksi Tampereen Kalevan Prismassa. Patja on melko hintava (??), mutta
avaruuslakanan saa kympillä. Enkä voi sanoa, että olisi kylmyys vaivannut maastapäin.

 

3. Makuupussi
Talvimakuupusseista esitetään monia mielipiteitä ja käydään useita keskusteluja Internetissä. Itse
edustan koulukuntaa, joka ajattelee, ettei yhdellä ainoalla pussilla pärjää talviretkellä. Tämä siksi,
että jos vaikka omistaa valtavan untuvapussin, jolla pärjää 30 asteen pakkasessa, niin mitäs sitten
kun matkalla lämpötila yllättäen nouseekin lähelle nollaa? Sama temppu kuin kesällä ei onnistu,
eli että pitäisi makuupussia pelkkänä peittona. Alla on kuitenkin jäinen maa ja lämpötila sentään
nollassa. Toisaalta jos taas ostaa 12 pakkasasteeseen sopivan pussin ja käy kuten meillä tällä
viikolla: yöllä pakkasta on lähelle kaksikymmentä astetta? Ei hyvä sekään.
Ehdottaisinkin, että talvivaeltaja voisi hankkia perushyvän kuitupussin ja ottaa vaellukselle mukaan
lisäksi sisäpussin, joka vastaa suunnilleen odotettavissa olevaa matkakeliä. Sisäpusseina käytetään mm.
silkki-, fleece- sekä untuvapusseja. Untuvapussi on hyvä todella koviin pakkasiin, sillä se hengittää
kivasti mahtavalla lämpöarvolla, on kevyt ja mahtuu erittäin pieneen tilaan. Päällipussina itse käytän
armeijahenkistä Carinthiaa, sillä siinä on kestävä vetoketju, kipinäsuoja ja muutenkin se on luotu ”kovaan
käytöön kovalla kuorella”.
EHDOTUS: Carinthia Army-Sa LINKKI + Cocoon Mummyliner max -20 tai Haglöfs Goga 1s max -35

varusteet.JPG

Talvivaellukselle kertyy helposti iso kasa tavaraa

4. Ravinto ja juoma
Myös talvivaelluksella on tärkeää muistaa juoda paljon vaikkei hiki samalla tavalla virtaakaan kuin
kesällä. Nestettä elimistö silti kuluttaa. Vettä pitäisi siis olla koko ajan tarjolla. Meillä juoma kulkee

tyypillisesti ahkion kärjessä, jolloin sitä ei tarvitse erikseen kantaa. Jokaisen leiriytymisen yhteydessä
keitämme aina lumesta lisää vettä matkaan. (Vinkki: sulattaminen nopeutuu, jos kattilassa on valmiiksi
vähän vettä pohjalla.)


Näppärä tapa olisi opetella itse kuivattamaan ruokaa: lihaa, hedelmiä ja oikeastaan mitä vaan. Jos ei jaksa
itse perehtyä kuivattamisen saloihin, monet retkiruoat ovat yllättävän hyviä. Testasimme kolmea tuotetta,
joista arvio alla. Valmiissa retkipusseissa on myös etunsa; koska ruoat suositellaan valmistettavaksi
niiden myyntipakkauksissa (eli kuuma vesi kaadetaan pussiin ja annetaan hautua), astioiden pesun tarve
vähenee, mikä taas on kätevää kun muutenkin kattiloita tarvitaan jo juoma- sekä tiskiveden
lämmittämiseen.


Makkarat ja sixpäkit olutta ovat jo menneen talven lumia talvivaelluksen saralla. Toki pitkällä reissulla on
mukava palkita itsensä jemmasta löytyvällä herkulla - myönnetään. Tiedän miltä tuntuu päästä
kaukaiselle autiotuvalle kolmen päivän rähjäämisen jälkeen, sytyttää kamina, avata yksi Lapin Kulta ja
haukata sinappihuntuista Wilhelm-makkaraa... Mutta totuus on, että näiden herkkujen paino-hyötysuhde
on valitettavan huono. Ylimääräisen painolastin vetäminen tai kantaminen talvella kun muutenkin tavaraa
riittää, ei ole välttämättä vaivansa arvoista.


Nykypäivänä retkeilijällä on yleensä mukana kaasukeitin. Niitä on tarjolla useita hyviä malleja. Meillä on
Miskan kanssa molemmilla hieman erimalliset Primus keittimet, joihin olemme oikein tyytyväisiä. Tässä
kaksi mallivideota kuinka ne toimivat.


Ruoka-arvio:
A) Reiter kanarisotto: Oikein hyvä risotto. Kaupasta saa kahden kokoisia Reiter ruokapusseja. Isompi
pussi riittää hyvin kahdelle aikuiselle miehelle varsinkin jos kyytipoikana ruisleipää.
B) Reiter lihapullat ja muusi: Miskan suosikki. Oikein maukasta tai sanoisiko jopa herkullista, mutta pitää
muistaa sekoittaa vesi perunajauheeseen perusteellisesti tai muuten perunamuusi on ”juustoraastemaista”.
C) MX3 pasta bolognese: Altin suosikki. Jotenkin tämä(kin) on todella näppärä keksintö. Ensin keitetään
vesi ja se kaadetaan pussiin. Sitten voi 10 minuuttia puuhata omiaan, avata pussin ja nauttia herkullista
pasta bolognesea. Tässäkin on pitänyt olla useampi makutuomari kehittelemässä reseptiä. Vaikea keksiä
mitään vikaa.
D) Mountain House tikkakasviksia riisillä: Pussin sisällä oli vielä lisächilipussi jos annoksesta ei muuten
löydy tarpeeksi potkua. No meidän ei todellakaan tarvinnut chiliä lisätä - tämä oli oikein sopivan
makuista. Retkikasvisruokaahan oli pakko testata, sillä ennakkoluulot iskivät kaupassa; voiko tämä olla
hyvää? Voi se ja olimme yllättyneitä, että Mountain house on oikeasti täysin sopiva retkiruoka
kasvisruokaa haluavalle.
Aamulla valmispuurot ovat mainioita. Tämän lisäksi retkelle voi ottaa ruisleipää ja vaikka vähän
valmiiksi viipaloitua juustoa. Naposteltavaksi lisäenergiaksi sopivat rusinat, pähkinät, suklaa ja kuivat
hedelmät.
Termospullo on siitä hyvä olla mukana, että jos sen täyttää kuumalla vedellä illalla, niin vesi ei ole
jäätynyt vielä aamullakaan. Muutenkin termarissa vesi pysyy sulana pidempään.

kuivaan.JPG

Tavaroita kannattaa pyrkiä kuivaamaan aina kun mahdollista

5. Kuivana pysyminen


Pääsääntönä kuivana pysymisen suhteen voisi pitää sitä, että talvella pitää olla mukana kahdet vermeet.
Ne joita pidetään liikkeessä ja ne joita pidetään leirissä. Liikkeessä on hyvä olla kevyitä vaatteita vaikka
sitten muutama kerros.


Pysähdyttäessä lyhyeksi aikaa, kaivan usein ahkiosta vain paksun untuvatakin niskan päälle. Takki on
aina helposti pakattu käden ulottuville. Kun taas kunnolla leiriydytään, annan ensin jälkihien puskea
jonkin aikaa ja sykkeen tasaantua. Sitten vaihdan vaatteet kauttaaltaan, eli päälle taukoaluskerrasto,
fleecehousut ja paita/villapaita, kuivat villasukat ihoa vasten, karvalakki päähän ja viimeisenä untuvatakki

päälle. Näin olen kuiva ja topattu kuivilla lämpimillä vaatteilla. Olo on miellyttävä. Minulla on myös
erikseen yleensä mukana kunnon lämpökintaat leiriolosuhteisiin. Mikäli leiriytyminen vaatii fyysisiä
ponnisteluja, teen ne ensin ja vaihdan vasta sitten kuivaa päälle.


Isoimmat märät vaatteet saa hyvin kuivattua leiritulella ja pienemmät makuupussin sisällä nukkuessa.
Jälkimmäisen tavan kanssa ei kannata ahnehtia. Aluskerraston housut tai paidan saa näin kuivattua, mutta
koko vaatevarastoa ei unikaveriksi kannata ottaa.


Kannattaa aina miettiä askel tai pari eteenpäin: ”samalla kun istun tässä nuotiolla, onko jotain mitä voisin
kuivatella?” Jos aamulla sataa voimakkaasti lunta, voisiko makuupussin kuivattaa/tuulettaa myöhemmin
päivällä paremmin, sillä se pitää joka tapauksessa päivällä tuulettaa. Jokainen mahdollisuus on tsäänssi
(chance), kuten eräs kuuluisa mäkihyppääjä on todennut.

bottom of page